Syksyn viimeinen purjehdus

Ilma on edelleen lämmin (+22 astetta) ja päätin tehdä syksyn viimeisen purjehduksen.
Kävin tällä kertaa vähän kauempana kuin tavallisesti, mutta varsin kova tuuli pakotti palaamaan takaisin. Kädet olivat taas täynnä töitä, eikä kaatuminenkaan ollut kaukana puuskittaisen tuulen tarttuessa molempiin purjeisiin. Pistoköli kun ei oikein oikaise venettä. Alan pikkuhiljaa kaipaamaan itse oikaisevaa venettä, varsinkin kun vesi on lämpimästä ilmasta huolimatta vain 14 astetta. Täytyy ensi keväänä vaihtaa uudet keulapurjeen köysilukot, alkuperäiset eivät oikein enää jaksa pitää puuskissa köydestä kiinni. Myös käännöksissä on vielä hätäisyyttä ja välillä menee aikamoiseksi sähellykseksi. Hion taitoja taas ensi keväänä...
Nostin venneen kauemmas rannalle ja vein maston säilöön.

Kova tuuli

Tänään oli todella kova ja puuskittainen tuuli, joka haittasi harjoittelua.
Vaihdoin messinkiset karabiinihaat lyheyempiin sakkeleihin, jotta saan nostimella purjeet kireämmälle.
Tuulen ollessa liian kova tämänhetkisille taidoilleni päätin jäädä rantaan ja asensin veneeseen uudet airot ja airojen hankainlaakerit. Pääseepähän ainakin soutamalla takaisin...

Veneen kastajaiset

Rikasimme veneen Lauran kanssa perjantai iltana ja hänen äitinsä Leena saapui lauantaina saunomaan. Pidimme kastajaiseremonian, jota seurasi juhlallinen kastajaispurjehdus, jota valitettavasti seurasi vähemmän juhlallinen melominen takaisin laituriin pistoköliä apuna käyttäen tuulen tyyntyessä aivan täysin. Vene kantoi kevyesti kolme aikuista ja kulki mukavasti molemmat purjeet nostettuna.

Vieraita mökillä

Siskoni Peppi tuli kummipoikani Oscarin kanssa mökille viettämään viikonloppua ja suuntasimmekin vastapäiselle uimarannalle. Iltapäivällä myös isöäitini "Mamma", isäni sisko ja kaksi serkkuani piipahtivat käymään ja tein serkkuni Henrin kanssa pienen lenkin sopivassa tuulessa pelkällä isolla.
Illalla ystäväni Samuli tuli käymään ja hänkin kävi pyörähtämässä pienen lenkin Terhillä. Hänellä oli aikaisempaa purjehduskokemusta ja kaikki sujui hyvin.

Venevalkama valmiiksi

Sain venevalkaman valmiiksi. Kaivoin monta suurta kiveä ylös juurakkoisesta maasta, mutta nyt veneellä voi laskea suoraan rantaan eikä sen pohja kolahtele ikävästi kiviin. Poistin kaikki kivet joissa oli veneen pohjasta irronnutta punaista maalia.
Yksin purjehdittaessa molemmilla purjeilla on välillä kädet täynnä töitä, eikä kauas uskalla vielä mennä jotta varmasti pääsee takaisin. Peräsimeen täytyy myös hankkia jonkinlainen sokkaviritelmä, jotta sen saa nopeammin käännettyä ylös rantauduttaessa.

Veneen varustelua

Tilasin netistä veneen nimitarrat. Veneen nimeksi tulee "Laura". Päätökseen saattoi vaikuttaa tyttöystäväni (Lauran) esittämä toive... Koskaan ei venettä pitäisi nimetä tällä tavalla, mutta...
Hain kuluneella viikolla Maritimista muutaman karabiinihaan, pari hankainlaakeria, uudet vanttien säätölevyt sekä sekalaisia tappeja ja sokkia.
Tänään oli sopiva tuuli harjoitella vasta ja myötäkäännöksiä, jotka sujuvatkin jo oikein hyvin.
Kaivoin veneelle sopivan paikan rantapenkkaan ja kasasin suuria kiviä viereen aallonmurtajaksi.

Vene viimein vesille ja rikaamaan

Laskimme venee trailerin avulla vesille vastapäiseltä uimarannalta. Biologisen veneluiskaan oli ilmestynyt puomi emmekä pystyneet hyödyntämään sitä veneen vesillelaskussa. Jouduin työntämään traileria käsin varsin pitkämatkaa hiekkapohjaa pitkin, kunnes veden syvyys riitti kelluttamaan venettä.
Ajoin järven poikki keula pystyssä vanhalla 3,5 Hv. Tohatsulla. Yksi syy kyseisen veneen hankintaan oli juuri sen monikäyttöisyys. Sitä voi soutaa, ajaa koneella ja ennen kaikkea purjehtia kahdella purjeella.
Kannoin maston rantaan ja aloin kasaamaan rikiä pystyyn. Homma kesti varsin kauan, sillä en ollut ikinä aiemmin rikannut purjevenettä ja kaikki piti katsoa kirjastosta hankkimani Purjehduksen opas-kirjan kuvista. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja nyt rikaus sujuu jo noin 20 minuutissa.
Tein pienen lenkin isopurjeella ja vaikka tuuli oli hyvin vähäistä liikkui kevyt vene silti varsin mukavasti.

Pesu ja vahaus

Pesin veneen ensin liuottimella, jotta saan pinnan aivan puhtaaksi vahaa varten. Olin ostanut Clas Ohlsonilta Marine Rubbing hionta-ainetta veneen hapettuneen pinnan elvyttämiseksi. Kyseinen aine ei kuitenkaan tainnut olla suunniteltu käsinkäytettäväksi ja oli erittäin raskasta työstää. Pinnasta tuli kuitenkin hyvä ja päätin vahata sen Autoglymin vahalla, joka on erittäin helposti työstettävää.
Keskipenkki oli hieman kaareutunut, joten valmistin siihen vanerista pienet korokkeet. Samalla tein uudet kierteet kölikotelon reunaan tulevalle keskipenkin tukijalalle. Nyt siinä kelpaa vähän painavemmankin istua.
Tarkoitus oli saada vene vesille jo tänään, mutta omat peräkärryn käsittelytaitoni eivät riittäneet pitkän ja jyrkän rantatien peruuttamiseen, joten päätimme laskea veneen huomenna vastapäisen Helsingin yliopiston Lammin biologisen laitoksen rannasta.

Ensimmäisen oman veneen hankinta

Olin jo pitkään ajatellut hankkia oman veneen ja sopivan yksilön osuessa kohdalle päätin toimia. Löysin Nettivene.com sivustolta Terhi Sail 375 purjejollan jossa pyyntihintana oli 600 €. Soitin myyjälle ja kysyin onkohan vene vielä myynnissä. Myyjä vastasi tähän hieman ihmetelle, että kyllähän se vielä löytyy... Syy ihmetykseen oli se, että han oli vasta viisi minuuttia aikaisemmin laittanut ilmoituksen nettiin. Sovimme kauppahinnkasi 550 € ja että haen veneen seuraavana viikonloppuna.
Vuokrasin Shelliltä pienen trailerin viikonlopuksi ja hain kuljetin veneen Lahdesta kesämökillemme Lammille.
Perille päästyäni ihmettelin muurahaisten suurta määrää juoksentelemassa veneen kannella. Syyksi selvisi lopulta muurahaisten veneen runkojen väliin tekemä pesä. Venettä oli seisotettu väärin päin nurmikolla parin kuukauden ajan ja ilmeisesti muurahaiset pitivät sitä oivallisena pesäpaikkana. Suihkuttelin hieman Raidia veneen aikoista sisään ja toivoin pääseväni talla tavalla muurahaisista eroon.
Veneen alkuperäiset vesivanerista valmistetut keski-penkki ja pistoköli olivat parhaat päivänsä jo nähneet, mutta onneksi minulta löytyy puutöissä varsin osaava kaveri, joka varmaankin suostuu tekemään uuden istuinlaudan ja kölin.